Politiikan syyskausi on käynnistynyt rivakasti eduskuntaryhmien kokoontumisilla ja hallituksen budjettiriihellä. Niiden anti oli mielenkiintoista ja määritti puolueiden suuntalinjoja tulevaan syksyyn ja vaalivuoteen. Hallitusohjelman keskeiset tavoitteet työllisyydestä ja taloudesta on saavutettu ja nyt on vahva tahto kääntää katsetta tulevaisuuteen ja ratkaista siellä näkyviä yhteisiä haasteita.

Kuluvan vuoden aikana pienituloisten sekä lapsiperheiden aseman parantaminen on noussut tärkeäksi tavoitteeksi erityisesti keskustalle. Tämän johdosta jo keväällä päätettiin matalimpien isyys-, äitiys- ja sairauspäivärahojen korotuksesta noin 80 eurolla kuukaudessa sekä takuueläkkeen nostosta. Sen lisäksi muutama päivä sitten budjettiriihessä sovittiin kunnallisveron perusvähennyksen kasvattamisesta, mikä lisää erityisesti pienituloisimpien eläkeläisten käteen jääviä tuloja.

Toinen alkusyksyn elintärkeä tavoite toteutui, kun hallitus päätti noin 90 miljoonan euron suuruisesta maatalouden tukipaketista. Tämä on vain pieni apu maatalouden kannattavuuskriisin torjumisessa, mutta siinä tarvitaan myös muita toimia jotka ovat valmistelussa. On syytä kiittää myös oppositioon kuuluvia RKP:tä sekä kristillisdemokraatteja, jotka asettuivat tukemaan maatalouden tukipakettia. Vihreiltä kannatusta sen sijaan ei tullut. Vaalipiirimme alueella tuki on tärkeä, sillä kolmessa maakunnassamme maatalouden työllistävyys on väkimäärään suhteutettuna maan korkein.

Vaalipiirimme tärkeille elinkeinoille kuuluu myös uhkaavia uutisia. Kokoomus julkaisi eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa uudet ympäristölinjauksensa, joista huomionarvoisinta oli puolueen turvekannan muuttuminen kielteiseksi. Vielä edellisissä eduskuntavaaleissa kokoomus puolusti turvetuotantoa aktiivisesti, mutta nyt sen tahto on ajaa elinkeinon alas. Kokoomuksessa on unohdettu turvetuotannon merkitys energiatuotannossa, maataloudessa ja kasvihuonetuotannossa sekä korkeamman jalostusasteen tuotteiden kuten aktiivihiilen raaka-ainetarpeena. Pohjalaismaakunnissa turvetuotannolla on erityisen suuri merkitys työllisyydelle ja aluetaloudelle sekä Suomen energiaomavaraisuudelle.

Siniset puolestaan ovat valinneet alkusyksyn painopisteekseen turvallisuus- ja maahanmuuttoaiheiset teemat. Puolueen esitys esimerkiksi poliisien määrän lisäämisestä 800 henkilöllä on huomattava. Tavoite turvallisuuden vahvistamisesta kaikkialla Suomessa on kannatettava, kunhan käytännön haasteet pystytään selvittämään. Budjettiriihessä päätetty 3,3 miljoonan euron lisäys tarkoittaa noin 60 uuden poliisiviran perustamista, jotka suunnataan haja-asutusalueille. Se on askel oikeaan suuntaan. Poliisikoulutuksen osalta ongelma on viime vuosina ollut se, että koulutukseen ei ole saatu riittävän paljon pääsyvaatimukset täyttäviä hakijoita. Näin ollen koulutettavien määrä on jäänyt vajaaksi, mikä heijastuu poliisien määrään.

Eduskuntaryhmien kesäkokouksista tuli yhtenäinen viesti tarpeesta uudistaa perhevapaajärjestelmää ensi vaalikaudella. Uudistus on tärkeä, mutta se täytyy toteuttaa niin, että perheiden edut paranevat aidosti. Uudistus saa myös maksaa, koska perheiden aseman parantaminen on koko yhteiskunnan kannalta välttämätöntä. Puolueista keskusta on ainoana osoittanut tahtonsa parantaa perheiden etuja ja puolustaa kotihoidon tukea osana tukijärjestelmää. Tärkeä on myös se, että perheet saavat omista lähtökohdistaan valita itse heille parhaiten sopivat hoidon ja tuen muodot.

Alkava syksy on politiikassa mielenkiintoinen ja kiireinen. Toivottavasti keskustelukulttuuri pysyy silti hyvänä ja asiallisena.

Kolumni on ilmestynyt Ilkassa 1.9.2018