Hallitusneuvottelut alkoivat virallisesti eilen. Hallitustunnustelijaksi valittu kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen esitti neuvottelukutsun kuudelle puolueelle. Poliittisella kartalla puolueet jakautuvat siten, että oikeistopuolueiksi lukeutuvilla Kokoomuksella, RKP:lla ja Kristillisdemokraateilla on yhteensä 60 kansanedustajaa, selkeillä vasemmistopuolueilla; Demareilla ja Vasemmistoliitolla on yhteensä 56 kansanedustajaa ja Vihreillä 10 edustajan paikkaa. Mikäli hallitus muodostuu tältä laajalta pohjalta, sen aatemaailma on todella leveällä ja sekava. Sen perusteella karikkoja on odotettavissa myös hallituksen sisältäpäin. Hallitus laatinee ohjelman, joka on hyvin yksityiskohtainen tai sellainen, joka antaa puolueille vapaat kädet toimia hallituksen esityksien vastaisesti. Kummatkin linjaukset sisältävät omat vaaransa ja ne nakertavat hallituksen uskottavuutta.

Vaalien jälkeen oletettiin, että hallituksen muodostaminen on läpihuutojuttu ja se saataisiin kasaan ohjelmineen alle kuukaudessa. Matkaan tuli mutkia, kun perussuomalaiset ilmoittivat ainoana vaalivoittajana ja uudistuksia ajavana puolueena jäävänsä oppositioon. Pääsyynä hallituksen ulkopuolelle jääntiin oli EU:n talouskriisin hoitamiseen liittyvät linjaukset. Toisena syynä lienee myös uuden suuren eduskuntaryhmän poliittinen kokemattomuus. Noin kuuden ministerin ja kolmen merkittävän valiokunnan puheenjohtajuudet ovat kaikki tehtäviä joissa poliittinen kokemus on enemmän kuin hyödyksi. Niiden lisäksi tehtävää olisi ollut myös eduskuntaryhmän johdolla pitää ryhmä hallitukselle lojaalina. Aika näyttää onko opposition kautta hankittava kokemus puolueelle hyväksi vai odottavatko äänestäjät vaalipuheille katetta.

Hallitusneuvottelut ovat niihin osallistuvien puolueiden ajatusten ja tavoitteiden sulatusuuni. Lopputulos näyttää palavatko ne vallan saannin myötä. Mielenkiintoista on seurata miten käy SDP:n tavoitteelle saada sadan euron korotus perusturvaan ja arvonlisäveron säilyttäminen nykyisellään. Miten käy Kokoomuksen lupauksille palkkaveron keventämisestä ja osinkoverotuksen pitämisestä nykyisellään. Ja miten se suhtautuu Vihreiden vaatimukseen ilmastopolitiikan kiristämisestä? Vihreät ovat suopeita sukupuolineutraalille avioliittolaille, jolle löytyy kannatusta myös kokoomuksesta, ruotsalaisesta kansanpuolueesta ja demareista. Kristillisdemokraatit ovat ainoana lakiesityksen vastustajina. Kykenevätkö he estämään lakiesityksen tulon eduskuntaan? Näitä ja monia muita vaalien alla esille nousseita asioita on nyt jo hallitusneuvotteluissa ratkaistavana.

Keskusta teki valintansa ryhmän johdosta eilen. Puheenjohtajaksi valittiin Kimmo Tiilikainen. Ryhmän sisällä oli toive siitä, että puheenjohtajaksi valittaisiin Mauri Pekkarinen. Hän kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta, koska puolueen puheenjohtaja ei ollut osoittanut tukea hänen valinnalleen. Se on harmillista. Pekkarinen on yksi eduskunnan kokeneimpia edustajia ja hänen kokemuksensa olisi nyt oppositiokauden aluksi ollut erityisen tärkeää. Hänen asiaosaamisensa tunnustetaan eduskunnassa yli puoluerajojen.