Pääministeri Kataisen hallitus julkaisi valtion ensi vuoden budjettiesityksen viime keskiviikkona. Esitys ei juuri poikennut siitä mitä hallitusohjelma ja valtiovarainministeriön budjettiesitys pitivät sisällään. Ensi vuoden budjettiesitys tuo maaseudulle kovat ajat. Kuntien talous, maaseudun elinkeinot ja tiestö ovat yksiä suurimpia leikkauksien kohteita.

Kuntatalouden osalta suurin yksittäinen vaikutus on peruspalveluiden valtionosuuksien leikkaus 631 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriöstä on tiedotettu, että kuntien rahoitusasema heikkenee tähän vuoteen verrattuna nettomääräisesti 448 miljoonaa euroa. Se tapahtuu siitäkin huolimatta vaikka valtio korvaa kunnille indeksitarkistukset täysimääräisenä ja lakisääteiset kustannustenjaon tarkistukset. Hallitus myöntää avoimesti, että kuntatalous heikkenee ja kuntien velkaantuminen lisääntyy sekä kunnallisverotus kiristyy.

Oman lisänsä kuntien väliseen taloustilanteeseen tuo hallitusneuvottelujen linjaus poistaa kiinteistövero verotulotasauksesta. Tämä edustaja Kimmo Sasi työryhmässä hetken mielijohteesta ja vaikutuksiltaan tarkastamaton menettely tulee eriarvoistamaan kuntien välistä asemaa. Suurimmat voittajat ovat saavat jopa 600 euroa lisää ja suurimmat häviäjät menettävät 200 euroa asukasta kohden. Keskimäärin Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat yhteensä suurimpia menettäjiä. Se tulee lisäämään veron korotuspaineita myös siksi, että niissä on keskimääräistä alhaisempi verotettava tulo asukasta kohden. Tällaisten verojärjestelmämuutosten vaikutukset tulisi aina etukäteen tarkistaa asiantuntijoilla kohtuuttomien haittojen ehkäisemiseksi.

Maaseudun yritystoiminta joutuu yhä tiukemmalle. Maataloudelta leikataan yli 90 miljoonaa. Leikkausten kohteena ovat maatalouden kansallinen tuki, ympäristötuki ja elinkeinotoiminnan investointien korkotuet. Myös rakennekehitystä heikennetään huonontamalla luopumistuen ehtoja. Maatalous on jo syvässä kannattavuuskriisissä ja tulevien toimenpiteiden johdosta tilanne vain pahenee. Koko kansallinen elintarviketuotanto vaarantuu perustuotannon toimintaedellytysten heikentämisen vuoksi.

Maaseutuun iskee myös metsäenergian hyödyntämisen heikennys. Pienpuun energiatuesta leikataan lähes puolet. Jaettavaa jää vain 7,3 miljoonaa euroa koko maahan. Metsätalouden määrärahoja leikataan noin 14 %. Se on yksi suurimmista elinkeinon kehittämiseen kohdistuvista leikkauksista.

Suuri maaseutua koskeva linjan muutos kohdistuu tieverkkoon. Kataisen hallitus romahduttaa yksityisteiden valtion osuudet. Koko maassa yksityisteitä avustetaan ensi vuonna vain 8 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna avustuksia kohdistuu 23 miljoonaa euroa noin 60.000 yksityistiekilometrille. Yksityistiet ovat olennainen osa Suomen tieverkkoa ja niiden varassa on niin puuhuolto kuin maataloudenkin kuljetukset. Maaseudun asukkaiden, mökkiläisten ja muiden luonnossa liikkuvien kulkeminen tulee vaikeutumaan huomattavasti.