Sisäasiainministeri Päivi Räsäseltä tiedusteltiin syyskuussa eduskunnan kyselytunnilla, millainen on poliisipalvelujen tulevaisuus ja rahoitus lähivuosina. Ministeriltä kysyttiin myös, suunnataanko voimavaroja poliisin näkyvyyteen, kenttätyöhön ja yleisen järjestyksen parantamiseen ja mikä on poliisien määrä jatkossa. Ministeri kertoi asettavansa syksyn aikana työryhmän, joka ryhtyy pohtimaan hallitusohjelmaankin kirjattua poliisin pidemmän aikavälin kokonaissuunnitelmaa. Räsänen totesi myös, että nykytilanne on hyvä ja jatkossa painopiste tulee olemaan entistä enemmän ennaltaehkäisevässä työssä ja poliisipartioiden näkyvyyden lisäämisessä katukuvassa. Lisäksi riittävä poliisien määrä tullaan turvaamaan. Käytännössä tilanne on tällä hetkellä toisenlainen ja tulevaisuuden osalta on paljon epävarmuutta.

Poliisipalvelujen saatavuus on uhattuna, ellei lisärahoitusta ole näköpiirissä. Poliisin määrärahojen pitäminen nykyisellä tasolla ensi vuodelle suunnitellussa valtion talousarvioesityksessä on hyvä asia, muttei riittävä. Poliisin hallintorakenneuudistuksella (Pora1) on hyvä tavoite hallinnon keventämiseksi ja työpanoksen siirtämiseksi poliisin kenttätyöhön. Tavoitteesta huolimatta Poliisihallitus on kasvanut jo kooltaan keskisuureksi poliisilaitokseksi. Sen henkilövahvuus on jo noin 220 henkilöä.

Poliisien näkyvyys ja hälytyspalvelujen heikentyminen on nähtävissä erityisesti poliisilaitosten reuna-alueilla. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksessa toteutettiin kenttäryhmien rakenneuudistus 5.9.2011 alkaen. Tuon ryhmärakenneuudistuksen tuloksena Alavuden ja Kauhajoen poliisiasemien kenttähenkilöstön määrä alennettiin 12 henkilöön. Samalla Seinäjoen pääpoliisiaseman miehitystä vahvistettiin siirtämällä mm. poliisikoiratoiminta Seinäjoelle. Tämän johdosta Kauhajoen ja Alavuden tilanne on sellainen, että 12 henkilön vahvuus ei riitä 24/7 palveluiden tuottamiseen. Niillä alueilla ei aina aloita ns. oma partio työvuoroaan. Alueiden palvelut hoidetaan siten Seinäjoelta, josta on noin tunnin matka hälytystehtävässäkin. Myös pitkät kuljetusmatkat esimerkiksi päihtyneiden osalta heikentävät tärkeämpien palveluiden saatavuutta.

Kansanedustaja Lasse Hautala kysyykin, että mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että tasapuoliset poliisipalvelut olisivat kaikkien saatavilla asuinpaikkakunnasta riippumatta ja että poliisilla olisi riittävästi rahoitusta, resursseja toimiakseen apua tarvitsevien hyväksi. Hautala kysyy myös, että mitkä ovat ne käytännön toimenpiteet, joilla poliisien näkyvyyttä lisätään ja hälytysaikoja myös poliisilaitosten reuna-alueilla lyhennetään.