Viime päivien uutisoinneissa on Suomen Kuntaliiton hallituksen 20.4. pidetyn kokouksen kuntarakennetta koskevista linjauksista annettu virheellistä tietoa ja mutkia on suoristettu. Julkisuudessa on myös vedetty yhtäläisyysmerkit hallituksen kuntarakenneuudistuksen ja kuntaliiton esityksen välille.

Hallituksen linja on pelkistetympi ja perustuu yksinomaan työssäkäyntialueen kokoisiin vahvoihin peruskuntiin. Kuntaliiton hallitus linjasi kuntarakennetta siten, että sen perusta olisi vahvat peruskunnat, jotka pohjautuvat kolmeen eri vaihtoehtoon. Helsingin ja sen ympäristökuntien osalle olisi oma ratkaisu, kehittyvien kaupunkiseutujen alueille oma vaihtoehtonsa ja muiden alueiden malli. Viimeksi mainittu perustuisi suoraan vahvaan peruskuntaan ja se voisi kooltaan olla vaikka koko maakunnan kokoinen. Kainuun malli on tästä hyvä esimerkki. Mikäli alueella ei ole edellytyksiä vahvan peruskunnan muodostamiselle, voisivat kunnat koota voimansa piirikunnaksi. Piirikunnat olisivat kuntien yhteistyöelimiä, jotka hoitaisivat useampia tehtäviä samalla organisaatiolla riittävän väestöpohjan varassa jopa maakuntarajojen yli. Piirikunnalla olisi kunnanvaltuustojen valitsema valtuusto, ja sille voitaisiin siirtää ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuu. Kuntaliiton malli ratkaisisi myös lähidemokratian toteutumisen ja takaisi myös lähipalveluiden saatavuuden. Ne jäävät Kataisen hallitusohjelmassa huomiotta.

Suomen kuntaliiton kuntarakennemallit eivät sisällä minkäänlaista pakkoa. Mutta Kataisen hallituksen ohjelmasta sellainen paistaa läpi. Talouden ohjaus on leikkausten kautta todella suuri, eikä hallitus ole irtisanoutunut pakkokeinoista hallitusohjelmassa. Uusi kuntaministeri Virkkunen sanoi, että hallituksen keskeisenä tavoitteena on kuntien lukumäärän vähentäminen. Eikä hän ole maininnut mitään tavoitteesta turvata palvelut.

Kuntaliiton tavoitteena on, että mahdollisimman moni kunta on vuonna 2017 vahva peruskunta, joka pitää huolta hyvinvointipalveluista ja luo edellytykset kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Lähtökohtana on elinvoimainen, palveluiltaan entistä parempi ja tehokkaampi kunta.

Kataisen hallitusohjelma on kuntapalveluiden osalta ristiriitainen. Kunnilta leikataan valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Opetustoimen alalta lukioverkkoa karsitaan 30 miljoonalla, ammatillisesta koulutuksesta ja lisäkoulutuksesta 36 miljoonaa, oppisopimuskoulutuksesta karsitaan 21 miljoonaa ja ammattikorkeakoulutuksesta 51 miljoonaa euroa. Mittavien opetukseen ja koulutukseen suunnattujen leikkausten lisäksi toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu, jolla taataan jatkokoulutus-, harjoittelu- tai työpaikka peruskoulun jälkeen. Eli toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan.

Kataisen lupaus olla kiristämästä tuloverotusta vesittyy kunnallisverotuksen usean prosentin nousulla ja valmisteverojen merkittävällä kiristymisellä. Verotuksen kiristyminen tulee vaikuttamaan erityisesti maaseudulla asuviin ihmisiin.